Photos

1950 D

Tutustuin kalligrafiaan
jo viisitoistavuotiaana,
rakastuin kuusitoista-
vuotiaana, ja vietin sen
parissa päivät, illat
ja yöt 21-vuotiaaksi asti.

Sitten huomasin, ettei liitolle
ollut taloudellisia edellytyksiä.
Ja siksi valitsin ammatikseni
nuorena graafisen suunnittelun.

Mutta miksi olin työssä lapsena?
Miksi en ollut koulussa? Tähän
kysymykseen en ole koskaan
julkisesti vastannut. Teen sen
tässä. Olisin halunnut käydä
koulua ja opiskella, mutta kaikille
köyhien perheiden lapsille se
ei vielä silloin ollut mahdollista.

Ei minullekaan. Olin luokkani
parhain oppilas, mutta koska en
voinut käydä oppikoulua, menin
jo lokakuussa töihin täytettyäni
syyskuussa 14 vuotta. Minun
todistuksessani oli 10 kymppiä,
9 yhdeksikköä, 4 kahdeksikkoa.

Vanha tarina kertoo, että eräs
opettajani, Voitto Hiltunen, olisi
joskus sanonut: ”Toivakassa,
kirkonkylän koulusta kukaan ei
ole koskaan saanut yhtä hyvää
todistusta kuin Ruuhisen Antero.”
Minua kutsuttiin Anteroksi,
virallisesti olen Erkki Antero.

Comments are closed.